Isomummo-katoava luonnonvara

Rakas mummeliini on nyt ollut perjantaista lähtien visiitillä äidin luona ja huomenna on lähtö takaisin Etelä-Suomeen. Aika meni ihan käsittämättömän nopeasti ja tuntuu ettei ehditty viettää ollenkaan aikaa yhdessä vaikka ollaan nähty joka päivä. Lauantaina mummo tuli meille yöksi ja ahdisteltiin vähän katsomalla 2012. Viikonloppu hujahti avokin ja sen kaverin kanssa pelaillessa Silent Hill Downpouria joka ei tasan ollut lähellekään yhtä pelottava kuin odotettiin. Jotain siitä tais jäädä hampaankoloon kalvamaan kuitenkin koska oon nähnyt kolmena yönä peräkkäin painajaisia.

Ensimmäisessä jouduin vauvelin kanssa Kolumbian huumemafian paritusringin kidnappaamaksi, piilottelin vauvaani tavaransäilytyslokerossa ettei konekiväärein varustetut vartijat tee piltille pahaa. Mafian pomona hääri yllättäen Lenny Kravitz. Toissaöistä unta en muista kunnolla, mutta herätessä ahdisti ja vitutti yhtä kaikki. Viimeöinen uni vei kyllä palkinnon, tuli maailmanloppu ja yhtäkkiä kaikenmaailman demoneita punki maan päälle eikä muuta vaihtoehtoa ollut kuin pakata kamppeet ja vauveli ja omaiset sekä mitä nyt kättä pitempää sattui löytymään ja lähteä tien päälle pakoon. Jälleen kerran jouduin piilottamaan kääryleen jonnekin helvtin kivenkoloon turvaan kun kyyristeltiin keskellä metsää ja joukko japanilaisia Kauna-pikkupoikia saartoi meidät. Olin just leikkaamassa ensimmäiseltä päätä irti (koska painajaisessa aseetkaan eivät ole mieluisia) paistolastalla, kun heräsin. Selvästi mulla on joku suojelukompleksi päällä kun oon joka yö änkemässä pilttiä turvaan ties mihin kaninkoloon kaikenmaailman ökkömönkiäisiltä.

Sään runnellessa pysähdy ja ota kuva.

Se unista, keli oli tänään myös painajaismainen kun heti herättyä lähdettiin kääryleen kanssa ähkimään äidille pitämään mummolle/isomummolle seuraa äidin ollessa töissä. Vieläkin vituttaa se ilma, jalkarättejä satoi naamaan ja koko matka vastatuuleen. Tunnen kyllä ihan tajutonta ylemmyydentunnetta koska vielä pari kuukautta sitten oisin ennemmin katkonut molemmat jalkani ettei olis tarvinnut lähteä ulos siinä säässä. Liitteenä todiste.

Korkeammille tahoille kiitos isomummoista. Mummoilla saattaa olla kiire vielä töissä ja nuorempien sisarusten tai koiran kanssa, äidillä taas pinna muuten vain kireällä mutta isomummolla ei hyvässä lykyssä ole kuin aikaa ja tahtoa ja rakkautta viettää aikaa lapsensa lapsenlapsen kanssa. Sydän ihan suli kun näki miten mummeli viihtyy piltin kanssa ja pieni syyllisyys, miksen mä jaksa aina olla noin intopinkeänä jokaisesta hymystä?

Kääryle sai tänään ensimmäistä kertaa kunnolla luumusosetta, se on hoksannut ihan uuden tavan järkyttää mua ja avokkia, tavan joka ilmeisesti on monille muille vauvoille ihan normaalia: Paskan panttaaminen. Ensin sitä kesti kaksi päivää ja tuloksena järjetös paskalasti. Nyt vaavi on ollut pelkällä pissalinjalla kolme päivää ja odotan kauhulla mitä tuleman pitää. Päätin yrittää edesauttaa paskomisprosessia aloittamalla soseruokinnan luumulla. En tiedä onko siitä apua, onko piltin ruuansulatus yksinkertaisesti nyt vaan asettunut hitaammalle teholle vai onko tämä joku tilapäinen juttu, mutta auta armias vauveli veti kaikki pari lusikallista sosetta kuin ei olis ikinä parempaa saanut. Eli luumulla mennään nyt ainakin viikon verran ja sitten kokeillaan jos menis jotain uutta.

Luumut naamalla ja vähän muuallakin

Astetta rennompi kääryle isomummon sylissä

Toivottavasti päästään kesällä pian vastavierailulle Etelä-Suomeen ja kääryleen ollessa vähän isompi saadaan vähän parisuhdeaikaa avon kanssa ja pääsen moikkaamaan vanhaa rakastettuani Helsinkiä jonka kohtaamisesta on ihan liian pitkä aika jo. Kesä perkele tänne sieltä!!

Avokin toppatakki -Kevätmuotia parhaimmillaan!